Jo vuosikymmenten ajan urheilijat ovat toivoneet hartaasti, että naisten mäkihyppy lisättäisiin olympialaisten lajeihin – onhan miestenkin mäkihyppy ollut olympialaisissa jo vuodesta 1924 lähtien.

Naisten mäkihyppyä on vastustettu vuosikymmeniä

Tosiasia on kuitenkin se, että naiset ovat harrastaneet mäkihyppyä jo yli sadan vuoden ajan. Vaikka monelle mäkihyppäämistä harrastavalle naiselle unelmien täyttymys olisi ollut päästä edustamaan omaa maataan mäkihypyssä olympialaistasolla, ei se ole ollut mahdollista kunnes vasta aivan hiljattain. Vuosien varrella ollaan saatu kuultu jos jonkinmoisia syitä sille, miksi naisten mäkihyppyä ei ole kelpuutettu olympialaisiin. Milloin syynä on ollut vähäinen kiinnostus ja milloin se, että mäkihyppääminen on haitallista naisten keholle ja saattaa vaikeuttaa esimerkiksi raskaaksi tulemista.

Vuonna 1991 Kansainvälinen Olympiakomitea ilmoitti, että kaikkien tulevaisuudessa lisättävien olympiaurheilulajien tulee tarjota mahdollisuus osallistua sekä naisille että miehille, mutta tähän ilmoitukseen ei sisällytetty jo ennestään mukana olleita lajeja, joihin myös mäkihyppy lukeutui. Niinkin hiljattain kuin vuonna 2005 Kansainvälinen Hiihtoliitto ilmoitti mäkihypyn olevan naisten terveydelle haitallista, eikä siksi suositeltavaa.

Lindsey Van on naisten mäkihypyssä oikeuksien puolustaja

Naisten mäkihypyssä yksi uraauurtavimmista nimistä on ehdottomasti Lindsey Van. Tämä amerikkalaisella naispuolisella mäkihyppääjällä on nimissään muun muassa kaikkien aikojen ensimmäinen naisten mäkihypyn MM-mestaruus monen muun saavutuksen ohella. Van on tehnyt rajusti töitä saadakseen naisten mäkihyppyä nostettua enemän esille ja taistellut epätasa-arvoisuutta vastaan. Nyt kun naisten mäkihyppy on vihdoin saanut ansaitsemaansa huomiota ja kunnioitusta, kertoo moni tämän päivän parhaista naispuolisista mäkihyppääjistä Lindsey Van mukaanlukien treenanneensa ja kilpailleensa lähes yksinomaan miespuolisten mäkihyppääjien kanssa lapsuutensa ja nuoruutensa, sillä naisten osallistuminen on ollut niin vähäistä.

Naisten ja miesten mäkihyppäämisessä on toki eroja, sillä naiset hyppäävät hyvin erilaisista lähtökohdista miehiin verrattuna. Tämän vuoksi hyppytornista laskeva mäki onkin naisten kisoissa yleensä hieman pidempi, sillä naisten kevyt ruumiinrakenne tekee riittävän nopeuden saavuttamisesta hieman hankalampaa. Muuten varsinaisia eroja ei miesten ja naisten välillä juurikaan ole ja toisinaan mäkihypyssä on järjestetty myös sekakilpailuita, joissa osallistujien joukosta löytyy molempien sukupuolien edustajia. Vasta nyt naisten pääseminen mukaan hyppäämään olympiatasolla kertoo siitä, että asenteet ovat vihdoin muuttumassa.